Ajankohtaista
KYTÖMAA–AINOLA-VÄLIN RATASUUNNITELMA
Ratasuunnitelmaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin torstaina 18.4. Ratasuunnitelma sisältää muutoksia rautatiealueen rajaan ja työnaikaiseen haltuunottoon radan länsipuolella (kmv 32+835 - 33+258). Myöhemmin järjestetään vielä tilaisuus Purolan ja Jokelan välisen alueen ja Tyynelän alikulun raidesuunnitelmamuutoksista.
Ratasuunnitelma-aineisto on nähtävillä ja kommentoitavissa Valtion liikenneväylien suunnittelupalvelussa: https://vayliensuunnittelu.fi/suunnitelma/1.2.246.578.5.1.2205321367.2458517666/suunnittelu.
- Kytömaa-Ainola: Yleisötilaisuuden aineisto
Kohti parempaa päärataa
Rataosa Helsingin ja Riihimäen välillä on junamääriltään Suomen vilkkaimmin liikennöity. Se on osa maan vanhinta, yli 160 vuotta sitten rakennettua, päärataa. Rataosalla kulkevat päivittäin muun muassa Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne, Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä Vuosaaren, Sköldvikin ja Hangon radalta pääradalle suuntautuva tavaraliikenne.
Koko hankkeen valmistuttua Helsinki–Riihimäki-rataosa tulee olemaan täydeltä matkaltaan vähintään neliraiteinen. Hankkeessa tehtävillä lisäraiteilla kasvatetaan rataosan kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Seisakkeilla tehtävillä muutoksilla parannetaan palvelutasoa ja esteettömyyttä sekä lisätään junaliikenteen houkuttelevuutta.
”Rataosan toimintavarmuus paranee, henkilöjunaliikennettä on mahdollista lisätä ja tavaraliikenteen kilpailukyky kohenee.”
Hanke rakennetaan kolmessa vaiheessa
Parhaillaan on käynnissä hankkeen 1. ja 2. vaihe. Käynnissä olevista, tulevista sekä jo valmistuneista työvaiheista on tietoa tarkemmin paikkakuntakohtaisilla alasivuilla.
Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen eri vaiheiden toteuttamisaikataulu.
Ensimmäinen vaihe keskittyi liikennepaikkojen parantamiseen. Merkittävin kohde oli Riihimäen henkilöratapiha, jossa toteutettiin mittavat raide-, vaihde-, sähkörata- ja turvalaitemuutokset. Henkilöratapihan palvelutasoa parannettiin merkittävästi rakentamalla Riihimäelle korkeat ja esteettömyysvaatimukset täyttävät laiturit ja kunnostamalla laiturikatokset. Asematunneli ja sen viereinen Peltosaaren alikulkukäytävä kunnostettiin yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa ja asematunnelia jatkettiin Peltosaaren suuntaan.
Ensimmäisen toteutusvaiheen aikana on rakennettu Keravan tavaraliikenneraide Vuosaaren radalta Sköldvikin radalle ja läntinen lisäraide Järvenpäähän Ainolan ja Purolan välille. Keravalle on rakennettu uusi, junien turvallista liikennöintiä valvova asetinlaite, joka otettiin käyttöön kesällä 2021. Uusi asetinlaite on edellytys 2. vaiheessa rakennettaville lisäraiteille.
Tikkurilan ratapihalla on tehty vuoden 2023 aikana muutoksia raiteisiin, vaihteisiin ja laitureihin. Työt jatkuvat Tikkurilan ratapihan pohjoispäässä keväällä 2024. Vuonna 2015 alkanut ensimmäinen toteutusvaihe tulee valmiiksi, kun Tikkurilan ratapihan pohjoispään raide- ja vaihdemuutokset valmistuvat 2024 lopussa. Ilman nyt toteuttavia muutoksia Tikkurilasta muodostuisi liikenteelle pullonkaula 2. vaiheen lisäraiteiden valmistuessa.
Hankkeen toisessa toteutusvaiheessa, vuosien 2020–2028 aikana rakennetaan lisäraiteet Keravan ja Järvenpään sekä Järvenpään ja Jokelan väleille. Keravan ja Jokelan välille muodostuu noin 20 kilometriä pitkä neliraiteinen rataosuus. Keravalla tavaraliikenneraidetta jatketaan Sködvikinradalta Lahden oikoradan suuntaan. Hyvinkäältä Riihimäen suuntaan Arolammille saakka rakennetaan läntinen lisäraide. Lisäksi tehdään muutoksia siltoihin, turva- ja sähköratalaitteisiin ja meluntorjuntaan.
Hankkeen kolmannesta vaiheesta on valmistunut ratasuunnitelma, joka on hyväksytty tammikuussa 2024. Ratasuunnitelmassa esitetään Jokela–Riihimäki välille kahta lisäraidetta, tavaraliikenteen raiteen ylikulkusiltaa neljän pääradan raiteen yli Hyvinkään pohjoispuolelle sekä siltoihin, turva- ja sähkölaitteisiin ja meluntorjuntaan tehtäviä muutoksia ja täydennyksiä.
Hankkeen kolmannesta vaiheesta voit lukea Pasila–Riihimäki-hankesivulta.
Hankkeen kustannukset
* Helsinki–Riihimäki-hankkeen 1. vaiheen kustannusarvio on 163 milj. € ja 2. vaiheen 383 milj. €. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.